Meidän aika on pysähtynyt. Se ei enää raksuta. Varttia vaille kaksi tai vartin yli kymmenen, kuka tietää.
Tuolla menee Phil, eikä se huomaa Margarettia. Onneksi on tanssiaiset.
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
kirjeitä ystäville
Oh, ehkä se huomaa sitten tanssiaisissa!
VastaaPoistaPidetään peukkuja! Olisi kurjaa, jos Margaret jäisi yksin. Se tykkäs niin kovasti Philistä.
VastaaPoista